Olen koko päivän, siis kotonaoloaikani, leikkinyt musiikkikirjastolla nimeltä Spotify. Kyseessä on ohjelma, joka tietokoneelle asennettavan pääteohjelman avulla antaa käyttäjän hakea musiikkia kuunneltavaksi laajasta kansainvälisestä valikoimasta, sisältäen myös suuren määrän kotimaisia artisteja. Mikä parasta, täysin laillisesti. Pitkin päivää olen mainostanut sitä ystävilleni, jotka ihastuivat sen toimintaan heti. Tällä hetkellä beta-vaiheessa oleva ohjelma vaatii vielä kutsun rekisteröitymistä varten, mutta on täysin ilmainen. Nähtäväksi jää, pysyykö ohjelma näillä leveysasteilla pysyvästi maksuttomana, mutta itse olisin valmis vaikka maksamaankin näin toimivasta konseptista. Kutsuja voi metsästää seuraavista osoitteista ja niitä ilmestyy päivittäin useampi sataa kappaletta, joten etenkin aamupäivän tunneilla kannattaa yrittää metsästää omaansa:

http://spotify.fleo.se/

http://www.garaget.in/invites.php

Ohjelma on pakkokokeilu kaikille musiikin ystäville, miksei muillekin. Harvoin tulee mitään mainostettua, mutta tämä oli jo pakko.

On ollut outo päivä. Musiikin kuuntelu on toiminut lohduttajana. Hiljaa hyräillen, ympäri asuntoa musiikin tahdissa laahustaen olen pohtinut elämääni, antanut kyynelten tulla ja ikävän ruoskia sydäntä vereslihalle. Tunne-elämäni on masokismia, en osaa hillitä sydämeni impulsseja, vaan ne vievät minua kuin sokea koiraa. Olen kyllä yrittänyt hillitä niitä suojatakseni itseäni, mutta olen onnistunut aiheuttamaan sillä vain ongelmia ihmissuhteissani, joista osaa niistä en todennäköisesti ikinä voi korjata. Masennus ei ole selitys niille tekemättömille ja sanomattomille asioille menneisyydessäni, taustavaikuttaja ehkä, mutta vastuu on minulla. Olen pahoillani niistä teoista, sillä mukana meni etenkin yksi ihminen, joka oli minulle todella tärkeä...

Tuijottelin parvekkeella tuulenpuuskassa heittelehtivää muovipussia. Nauroin sisällä itselleni ja ajatukselle, että elämäni olisi helposti siirrettävissä yhden suosikkielokuvani, American Beautyn ympäristöön ilman suurempia muutoksia. Ajatusmaailmani ja tyytymättömyyteni nykyiseen tilanteeseen istuisi täydellisesti elokuvan onnellisuuden- ja hyväksynnänhakuiseen tematiikkaan. Nyt olo on puolittaisen alakuloinen. Minun kirjoissani se tarkoittaa hyvää päivää.

Korkkaanpa siis oluen ja sukellan taas musiikin ihmeelliseen maailmaan.