tässä tilanteessa oon ihan sanaton. Sie et pitäny todella pitkään aikaan mitään yhteyttä minuun, ja luulin et oot kyllä unohtanut jo miut.”

Niin... Noita sanoja katselin viime yönä, juuri ennen nukkumaan käymistä. Sain yhteydenoton H:lta, syntymäpäiväonnittelusta alkaneen sananvaihdon jälkeen, jossa sanoin että hän on vieläkin mielessäni.

Luuliko hän oikeasti etten välitä hänestä ja katkaisi suhteemme siksi? Varovaisuudestani huolimatta, osoitan välittämistäni fyysisesti ja pitkistä katseistani voi päätellä kuinka välitän toisesta. Lopetin yhteydenpidon kahden viikon kontaktinsaamisyritysten jälkeen, kun tajusin, etten pääse keskustelemaan hänen kanssaan tilanteestamme. Hän antoi myös vahvoja impulsseja siitä, ettei myöskään halua olla yhteydessä, joten heitin pallon hänelle, mikäli hän joskus haluaa keskustella. Niitä ei tullut, joten oletin hänen todella haluavan unohtaa koko jutun ja purin huulta joka kerta kun hän tuli mieleeni, ajatellen, että tämä on sitä, mitä hän haluaa. Kaiken lisäksi taistelu ilman toisen vastaantulemista oli masennukselle myrkkyä ja muutenkin hedelmätöntä, joten oli aika luovuttaa?

Luovutinko siis liian aikaisin? En ainakaan omasta mielestäni. Kummatkin olivat tunteiltaan sekaisin, eikä asian vatvominen olisi auttanut, joten välimatka oli pakollinen. Jatkuvalla valitusvirrellä olisin saanut vain vihat niskaani niin H:lta, kuin hänen lähipiiriltään. Vaikuttaa kuitenkin, että hän olisi halunnut minun taistelevan? Miksei hän tullut vastaan?

Nyt on jo liian myöhäistä”

Niin... Itsehän minä omaa hautaani kaivoin viestilläni, mutta silti, oikeasti... Hieman yli sata päivää erossa on ”liian myöhään”? Noiden päivien aikana olisin voinut unohtaa ihmisen, jolle rehellisesti sanoin ”rakastan”. Viestit ovat vain sanoja, joiden ei tarvitse merkitä niiden kirjoittajalle mitään, joten analysointi niiden pohjalta on vähintäänkin arveluttavaa. Silti, nyt taas rehellisesti sanoen ei vain tajua...

Joka kerta horoskooppeja lukiessa, luin sinun horoskooppisi.
Joka kerta työpaikan ohi kävellessäni, mietin olitko siellä?

Halusin aina kysyä kuulumisiasi asioiden pohjalta, joita olit saavuttamassa näinä päivinä.
Jokaisessa unen jälkeen, joissa olit mukana, tarvitsin tyynyn syliini.
Kaikki piirteesi tulevat vielä mieleen kuin olisin tutkiskellut niitä juuri äsken.

Kuinka voisin vain unohtaa...